Syksystä 2014 siirrymme Oppijan polku -aikaan, kun Oppijan polkujen periaatteet siirtyvät käytäntöön opetuksen toteuttamisessa. Ensimmäisten Oppijan polku -opiskelijoiden opintie tarjoaa joustavia ja laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia, innostavaa yhteistoimintaa oppimisen äärellä, osallisuutta oppimisen tavoitteiden ja suoritustapojen, arviointikohteiden ja arviointimenettelyjen sopimisessa. Opiskelija hallinnoi omaa oppimistaan työelämäläheisessä oppimisympäristössä, jossa tavoitteet, toteutus ja arviointi muodostavat linjakkaan ja työelämätaitoja kehittävän kokonaisuuden. Kuulostaako tämä liian hyvältä ollakseen mahdollista toteuttaa?
Oppijan polkujen tielle on lähdetty rakentamalla osaamistavoitteet, joissa osaamiset integroituvat työelämää simuloiden. Työelämästä on otettu mallia myös opetuksen järjestämisessä projekteina ja opettajatiimien yhteistyönä. Linjakkaan opetuksen periaatteita noudattamalla tavoitteita ja toteutusta ei voi muuttaa, jollei muuta myös arviointikäytäntöjä. Miten voisimme huomioida työelämärelevanssin myös arvioinnissa? Ajattelu ohjaa löytämään työelämässä käytettäviä ja tarvittavia arvioinnin tapoja ja taitoja. Arviointimenetelmiä ja periaatteita valittaessa on toki pidettävä mielessä opetusmetodien ja substanssin asettamat vaatimukset ja tiettyjen kriittisten osaamisten erityistarpeet.
– Yleensä tässä vaiheessa mainitaan aina lääkelaskenta, jonka osaamisen varmistamiseen liittyen kukin voi loihtia mielessään toivekuvia omasta seniori-tulevaisuudestaan.
Arviointi osaksi oppimisprosessia
Onko meillä varaa olla käyttämättä arviointiprosessia osana oppimisprosessia, osallistavuutta ja motivointia? Tutkimukset osoittavat että oppija motivoituu ja siirtyy objektista omaa osaamistaan kartuttavaksi subjektiksi osallisuuden kokemuksen myötä. Myös coachaavan ohjauksen periaatteet lähtevät ajatuksesta, että oppijan tulee osallistua aktiivisesti omien tavoitteittensa määrittelyyn.
Yksi hyvä käytäntö aloittaa osallistaminen ja fokusoida oppiminen heti opintojakson alussa, on kirjattu sekä lakiin että tutkintosääntöömme. Tämä käytäntö on keskustella arvioinnin periaatteet heti opintojakson alussa: mitä opiskelijan odotetaan tekevän, mitkä ovat arvioinnin kohteet (esim. teemat), miten arvosana muodostuu. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatetta noudattaen nämä periaatteet kirjataan myös opintojakson toteutus- ja arviointisuunnitelmaan. Askel tästä vielä oppijanpolumpaan suuntaan on osallistaa opiskelija mukaan tavoitteiden ja arvioinnin määrittelyyn.
– Tässä tekee mieli mainostaa mainioita Metropolian järjestämiä fasilitoinnin henkilöstökoulutuksia. Opinnon alussa opettajan fasilitoima työskentely tavoitteiden ja arvioinnin sopimiseksi toimii myös ryhmäytymisen välineenä, vink!
Oppijan polkujen lähtökohta opiskelijakeskeisyydestä edellyttää opiskelijoiden osallistamista ja vastuunottoon ohjaamista oppimisprosessissa. Yhteistoiminnallisuutta edellytetään opettajien ja opiskelijoiden kesken lisäksi opettajatiimeiltä arviointi- ja toteutusprosessin suunnittelussa. Laajat temaattiset kokonaisuudet haastavat myös arviointimenetelmät ja periaatteet. Oppijan polkujen tavoitteiden ja osaamisperustaisuuden pitäisi ohjata ajattelemaan arviointia kohti osaamisen kokonaisuutta ja osaamisen soveltamistaitoja. Painopiste pitäisi siirtyä pois analyyttisesta aineperustaisesta arvioinnista kohti holistista arviointia.
– Meillä on jo osaamisia integroivia arviointikäytäntöjä Metropoliassa, jotka jaamme Oppimistoiminta-sivustolla!
Ohjaava palaute opintojen aikana: oppimisen näkyväksi tekemistä, mahdollisuus reagoida opetusmetodin ja sisällön osalta. Arviointiprosessissa voi oppia.
Tavoite 55 opintopistettä
Oppijan polkujen kehittelyvaiheessa moni ilmaisi huolensa opetuksen ja oppimisen laadusta, kun yhdistetään osaamisten integrointi laajoiksi kokonaisuuksiksi ja paineet vähintään 55 opintopisteen vuosisuorituksista. Huoli on varmasti aiheellinen, jos toteutamme tavoitteet ja toteutuksen uudella oppijan polkujen tavalla, mutta pitäydymme ”vanhassa” opintojakson loppuun painottuvassa arvioinnissa.
Tavoitteemme on varmasti oppimisen hyvä laatu. Laadukkaan oppimisen synonyymina ajatellaan usein syväoppimista. Millä keinoin ja nykyisin opetusresurssein pääsemme laadukkaaseen osaamiseen? Miten opettaja tukee ja ohjaa oppimista? Perinteinen arviointi mittaa oppimista, mutta voisimmeko löytää arvioinnin tai ohjauksen käytäntöjä, jotka ohjaavat oppimaan? Osaamisen puutteet pitäisi voida tehdä oppijalle näkyväksi sekä tarjota mahdollisuus täydentää osaamista puutteellisin osin. Ohjaava palaute pitäisi saada osaksi opintojakson kulkua, ei vain opintojakson loppuun.
– Projekteissa hyvä käytäntö on esim. säännölliset palautekeskustelut (esim. eri teemoin), jopa viikoittain.
Palaute on ideaalissa tapauksessa kaksisuuntaista – ei ainoastaan opettajan palautetta opiskelijalle. Tavoitteisiin päästään varmemmin, jos opettaja ottaa selvää opiskelijoiden tilanteesta ja toiveista opintojakson kuluessa voidakseen suunnata omaa opetusresurssiaan paremmin oppijoiden tarpeiden mukaan.
– Nopeat fasilitoinnin ja e-oppimisen välineet ovat käteviä selvittämään esim. äänestyksin motivaatiotasoa, etenemisvauhdin sopivuutta tai substanssiin liittyviä tarpeita. Erilaiset strukturoidut palautetavat, esim. arviointikehikkojen käyttö voi soveltua nopean palautteen antamiseen tai itsearviointiin.
Miten tästä eteenpäin?
Arvioinnissa opettaja käyttää julkista valtaa ja omaa autonomiaansa. Arviointia ohjaavat laki, asetus, tutkintosääntö ja arvioinnin ohjeistus sekä käytettävissä olevat resurssit. Miten onnistumme saavuttamaan laadukkaat tavoitteemme, on kiinni jokaisesta opettajasta, ohjaajasta ja opetusta tukevasta henkilöstä. Oppimistoiminnan sivustolle kokoamme Oppijan polkujen yhteisten periaatteiden mukaiset tavoitteet arviointikäytännöille sekä niihin liittyviä jo käytännössä olevia hyviä esimerkkejä. Tutkinto-ohjelmien tai tutkintokokonaisuuksien on löydettävä omaan alaansa tai osaamisalueeseensa istuvat käytännöt. Arviointikäytäntöihin liittyvään keskusteluun touko-kesäkuussa ovat osallistuneet kaikki tutkintokokonaisuudet, joissa tutkinto-ohjelmia edustavat tutkintovastaavat ja tutkintopäälliköt.
Tiina Kokko
asiantuntija
Koulutuksen kehittämispalvelut
Kirjoitus perustuu tutkintokokonaisuuksien kanssa touko-kesäkuussa käytyjen ja käytävien keskustelujen pohdintaan. Kirjoittaja on mukana Oiva-tiimissä laatimassa Oppijan polkuun liittyvää ohjeistusta arviointikäytännöistä ja kokoamassa hyvien käytäntöjen esimerkkejä yhteiseen käyttöön Oppimistoiminnan sivustolle.
Seminaari: Osaamista arvioimaan – kannustava ja motivoiva arviointi
Syyslukukauden aluksi Metropoliassa järjestetään uudenlaisten arviointitapojen tulkintafoorumi. Tilaisuuden tavoitteena on yhteinen prosessi, jossa mm. yhteis- ja jatkokehitellään arviointikäytäntöjä.
Maanantai 18.8.2014 klo 9.00–16.00
Leppävaara, Vaara-auditorio
Kohderyhmä: Oppijan polun suunnittelijat ja toteuttajat