Opettajan toimijuus tiukilla - kun laadullinen parantaminen uhkaa näivettyä määrälliseksi lisäämiseksi

Mitä on tie­to ja tie­tä­mi­nen nyky­ai­ka­na? Jo­kai­sen mei­dän to­del­li­suu­den tul­kin­ta jää va­jaak­si. Tar­vit­sem­me toi­si­am­me löy­tääk­sem­me enem­män to­tuu­den­mu­kai­sen kä­si­tyk­sen ole­vai­ses­ta. Tie­don mää­rän ylit­tä­es­sä hal­lin­ta­ky­kym­me tar­vit­sem­me ky­kyä erot­taa oleel­li­sen epä­o­leel­li­ses­ta. Sii­nä voim­me aut­taa toi­si­am­me.

Ja­e­tum­paa asi­an­tun­ti­juut­ta edel­lyt­tää myös se, että tie­to on sir­pa­leis­ta. Se si­jait­see di­gi­taa­li­sis­sa ver­kos­tois­sa ja on so­si­aa­li­ses­ti ja­kau­tu­nut­ta. Maa­il­maa myön­tei­seen suun­taan muut­ta­vat in­no­vaa­ti­ot­kin syn­ty­vät yhä usem­min poik­ki­tie­dol­li­sis­sa koh­taa­mis­sa, jois­sa eri­lai­set näkö­kul­mat haas­ta­vat toi­si­aan.

Mitä on opet­ta­ja­na ole­mi­nen nyky­ai­ka­na? Opet­ta­ja­na ole­mi­sen ta­vat saa­vat yhä enem­män ka­me­le­ont­ti­mai­sem­pia piir­tei­tä. Pe­rin­tei­nen ja staat­ti­nen opet­ta­ja­i­den­ti­teet­ti mu­re­nee ja muut­tuu eri­lai­sik­si osa­i­den­ti­tee­teik­si.

Opet­ta­ja­i­den­ti­teet­ti saa sa­man päi­vän ai­ka­na usei­ta eri muo­to­ja, joil­le on yh­teis­tä koh­taa­mis­o­saa­mi­nen. Koh­taa­mis­o­saa­mi­nen on myös vä­li­ne työs­sä­jak­sa­mi­seen. Opet­ta­jan kom­pe­tens­sien kes­ki­ös­sä on opet­ta­mi­sen si­jas­ta eri­lais­ten op­pi­mis­ym­pä­ris­tö­jen vi­rit­tä­mi­nen sel­lai­sik­si, että ne kan­nat­te­le­vat op­pi­jan mo­ti­vaa­ti­o­ta ja tu­ke­vat op­pi­mis­vas­tuun säi­ly­mis­tä op­pi­jal­la.

Mää­räl­lis­ten ta­voit­tei­den saa­des­sa li­sää si­jaa uh­kaa elin­voi­ma ja toi­min­nan re­si­liens­si kär­siä. Meis­tä tu­lee haa­voit­tu­vai­sia ja kil­pai­lul­li­sem­pia. Kil­pai­lu on kui­ten­kin omi­aan hei­ken­tä­mään yh­teis­toi­min­taa. Opet­ta­ja­na ole­mi­sen ta­pam­me aset­tuu ti­laan, jos­sa on ris­ti­ve­toa.

Ris­ti­ve­don vä­hen­tä­mi­sek­si on hyvä tie­dos­taa ne te­ki­jät, jot­ka li­sää­vät op­pi­mis­ta ja sa­mal­la vä­hen­tä­vät kus­tan­nuk­sia. Jos huo­mi­o­ta kiin­ni­te­tään seu­raa­viin kol­meen te­ki­jään ovat kaik­ki voit­ta­jia: pa­lau­te, ver­tais­op­pi­mi­nen, meta­kog­ni­tii­vi­set tai­dot (itse­sää­te­ly ja op­pi­mi­sen tai­dot). Eten­kin meta­kog­ni­tii­vis­ten tai­to­jen ke­hit­ty­mi­nen on suo­ra viit­taus tu­tor­toi­min­nan mer­ki­tyk­sel­li­syy­teen ja opin­to­jen alku­vai­hee­seen pa­nos­ta­mi­seen.

Mil­lai­sen or­ga­ni­saa­ti­on me muo­dos­tam­me? Or­ga­ni­saa­ti­on näkö­kul­mas­ta muu­tos­ta tar­kas­tel­ta­es­sa yksi kes­kei­sim­piä uh­kia on laa­dul­li­sen ke­hit­tä­mi­sen ka­ven­tu­mi­nen mää­räl­li­sek­si li­sää­mi­sek­si. Yk­sin­o­maan mää­räl­lis­ten ta­voit­tei­den va­raan vi­rit­täy­ty­nyt­tä asi­an­tun­ti­ja­or­ga­ni­saa­ti­o­ta uh­kaa si­sään­päin kä­per­ty­mi­nen ja voi­mat­to­muus. Riit­tä­mät­tö­myy­den tun­teen saa­des­sa li­sää si­jaa tu­lee ti­lal­le uu­pu­mus­ta ja tur­hau­tu­mis­ta. Roh­kea it­ses­tä ulos­päin suun­tau­tu­mi­nen ja oman ajat­te­lun avar­ta­mi­nen on asi­an­tun­ti­ja­or­ga­ni­saa­ti­on me­nes­tyk­sen avain­te­ki­jä. Se ei kui­ten­kaan ole mah­dol­lis­ta il­man luot­ta­muk­sen kult­tuu­ria.

Tar­vit­sem­me sel­lai­sen toi­min­ta­kult­tuu­rin voi­mis­ta­mis­ta, jos­sa luo­tam­me täy­sil­lä toi­siim­me.

Arto Sa­lo­nen
leh­to­ri

Ku­vat Kai­su Ki­ven­taus