Tieto- ja viestintätekniikan koulutusohjelmassa on Oppijan polun myötä otettu käyttöön 15 op:n temaattiset opintojaksot ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Syksyn 2014 opintojaksojen toteutumista seurattiin Metropolian palautteen ja opintosuoritusten kertymisen lisäksi laajalla kyselyllä, jonka Helsingin yliopiston tutkijat olivat laatineet. EU-rahoitteisen yhteisen Knork-projektin myötä saimme kyselyn käyttöömme. Aineisto piti analysoida ja poimia siitä onnistumiset ja epäonnistumiset opintojaksojen jatkokehitystä varten. Lisäksi seuraavien toteutusten suunnittelijat ja toteuttajat tarvitsivat tuloksia uusien toteutusten kehittämiseen. Yhtenä merkittävänä tavoitteena ensimmäisen vuosikurssin opintojaksojen muuttamisessa oli mahdollistaa työelämätaitojen karttuminen heti opintojen alussa. Strategisen rahoituksen turvin pyrittiin kehittämään viitekehys työelämätaitojen oppimiseen ja oppimisen ohjaukseen.
Tehtyjen toimenpiteiden ansiosta syntyneet tulokset
Alustavasti aineiston tutkimisen perusteella lähetettiin kolme hyväksyttyä abstraktia kahteen kesän 2015 kansainväliseen insinöörikoulutuksen konferenssiin (SEFI ja ICEE). Niistä kirjoitetut paperit käytiin esittämässä Orleansissa ja Zagrebissa. Niiden seurauksena saimme yhteydenottoja, ja prof. Domingos Giordani Sao Paolon yliopistosta vieraili Suomessa tutustumassa Metropolian opetukseen, ja oli hyvin innostunut projektioppimisen tuomisesta heti opintojen alkuun. Keväällä myös esiteltiin alustavia tuloksia ITK-konferenssissa Hämeenlinnassa. Kaksi opettajaa on lähdössä helm-kuussa 2016 Valenciaan esittämään vielä yhden paperin opettajien yhteistyöstä ja kielenoppimisesta. Kehittämisen kohteina ovat olleet erityisesti työelämätaitoihin johdattavat projektit ja yhteisopettajuus. Tarvittavien työelämätaitojen kartoittamiseksi verkostoiduimme pieniin IT-alan yrityksiin. Haastattelimme kolmea jo valmistunutta opiskelijaa työelämän vaatimuksista.
Kysyimme mm., mitä asioita Metropoliassa olisi pitänyt oppia, mutta ei mitä ei opittu. Saimme vastaukseksi mm. sen, että opiskelu sisältää esityksiä koko luokalle, mutta itse asiassa työelämässä useammin on tilanteissa, joissa täytyy pitää tekninen esitys kouralliselle kuulijoita ja pystyä puolustamaan kantaansa. Muita esiin nousseita asioita olivat: projektiviestintä eri sidosryhmille, muistiinpanot tapaamisista ja asiantuntijabrändin rakentaminen (verkostoituminen, LinkedIn). Tärkeää olisi myös osata käyttää asiantuntijakieltä ja termistöä.
Näiden löydösten perusteelle olemme sijoittaneet kevään 2016 kursseihin tehtäviä, jotka auttavat taitojen kartuttamista: projektin esittelyä pienryhmässä, suullisesti annettavia tehtäviä ja projekti-kommunikaation harjoittelua. Arviointiviitekehystä emme ajanpuutteen vuoksi saaneet valmiiksi. Se jää jatkotyöstettäväksi.
Julkaisut vuonna 2015
Lukkarinen, S., Holvikivi, J., Hjort, P., Mäkelä, M., & Lakkala, M. (2015). Creation of a collaborative study community in engineering studies. In K. Aleksić-Maslać (Ed.), Proceedings of the Internation-al Conference of Engineering Education (ICEE2015), 20th-24th July, 2015 (pp. 597-603). Zagreb, Zabar, Croatia.
Hjort, P. , Holvikivi, J., Vesikivi, P., & Lukkarinen, S. (2015). Student collaboration and independ-ence from day one in higher education. In The Proceedings of the 43rd Annual SEFI (European Society for Engineering Education) Conference, June 29 – July 2, 2015 Orléans, France.
Vesikivi, P., Holvikivi, J., Lakkala, M., & Hjort, P. (2015). Adoption of a new projectbasedlearning (PBL) curri culum in Information Technology. In The Proceedings of the 43rd Annual SEFI (Euro-pean Society for Engineering Education) Conference, June 29 – July 2, 2015 Orléans, France.
ITK (2015). Yhteisöllisen tietotyön käytäntöjen kehittäminen ammattikorkeakoulussa. Minna Lakka-la ja Sakari Lukkarinen. Hämeenlinna.
Jatkokehittelyehdotukset
- Työelämätaitojen arviointikehikkoTavoite ja tulos: Arvioinnin viitekehys työelämätaitojen sisällyttämiselle opintoihin.Toimenpiteet: Entisten opiskelijoiden haastattelut on litteroitu, mutta niitä ei ole analysoitu kuin alustavasti. Suunnitelmana on edelleen etsiä niistä työelämätaitoja, joita opintojen aikana pitäisi kehittää ja tämän jälkeen järjestää workshop, jossa voisimme täsmentää löydöksiä ja kehittää niiden pohjalta arviointikehikon. Tämä olisi syytä toteuttaa keväällä 2016.
- Opetuksen organisoinnin vaikutus oppimistuloksiinTavoite: Parempi tieto opetuksen organisointitavan vaikutuksesta suorituksiin ja oppimiseen.Toimenpiteet: Kyselyaineistoa kerättiin lisää loppukeväästä ja syksyllä 2015. Se on vielä pääosin analysoimatta. Lisäksi on kerätty ja tehty yhteenvetoja suoriutuksista. Alustavien tulosten perusteel-la näyttäisi siltä, että suuret, integroidut opintokokonaisuudet ovat opintojen edistymisen kannalta ehdottomasti parempia kuin pienemmät kokonaisuudet.Tulosten analysointi ja vahvistaminen val-miiksi tulisi hoitaa.Tulos: Kyselytulosten selkeä aukikirjoittaminen ja tuominen opetussuunnitelmatyöhön muuallakin Metropoliassa. Sen vaikutukset talouteen ja opiskelutuloksiin olisivat merkittävät.
Työryhmän vastuuhenkilöt ovat olleet Petri Vesikivi ja Jaana Holvikivi.
Muut työryhmän työhön osallistuvat opettajat olivat Sakari Lukkarinen, Peter Hjort, Anne Perälampi ja Ulla Paatola. Lisäksi EU:n Knork-projektin kautta mukana olivat Patrick Ausderau, Hannu Markkanen ja Helsingin yliopistosta Minna Lakkala.
Oppijan polullaHuhtikuu 20165.4.2016