Voiko opiskelu olla hauskaa?

Tut­ki­muk­sen mu­kaan 60 % kor­ke­a­kou­lu­o­pis­ke­li­jois­ta sa­noo, että vä­hin­tään puo­let opin­to­jen si­säl­löis­tä on tyl­sää – 30 % sa­noo, ett­ei muu­ta si­säl­töä ole­kaan kuin tyl­sää.

Tätä taus­taa vas­ten Ulla-Mai­ja Seppänen Ou­lun am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lus­ta poh­ti, mi­ten tyl­syy­den voi­si kään­tää ki­vak­si. Tun­ne­tus­ti­han op­pi­mi­nen ilon kaut­ta su­juu pa­rem­min.

Tär­kein asia, mikä pi­tää op­pia, on op­pia op­pi­maan, sa­noo Ulla-Mai­ja Sep­pä­nen. Mi­ten tämä to­teu­tui­si? Voi­si­ko pe­lil­li­syyt­tä käyt­tää ope­tuk­ses­sa, Sep­pä­nen  miet­ti.

Epäonnistuminen onkin hyvä asia

Mah­dol­li­suus teh­dä vir­he il­man, että ran­gais­taan, on vie­hät­tä­vää. Usein ereh­dyk­ses­tä myös op­pii pal­jon enem­män kuin oi­ke­as­ta vas­tauk­ses­ta.

Ta­ri­na sol­juu, nur­kan ta­ka­na odot­taa yl­lä­tys, pa­laut­teen saa heti.

Pe­laa­mi­nen on kieh­to­vaa ja kou­kut­ta­vaa. Se si­tout­taa, kos­ka se tar­jo­aa yl­lä­tyk­siä ja sii­tä saa vä­lit­tö­män pa­lau­tuk­sen. Pe­lis­sä pi­tää olla ta­ri­na, joka on us­kot­ta­va. Op­pi­mi­sen pi­täi­si olla alus­ta asti suun­ni­tel­tu niin, että se pe­rus­tuu ta­ri­naan.

Hyvä peli he­rät­tää tun­ne­re­ak­ti­on. Joko on­nis­tut tai epä­on­nis­tut. Pe­lis­sä opis­ke­li­ja voi har­joi­tel­la eri­lai­sia tai­to­ja. Peli on myös te­ho­kas tapa op­pia, sil­lä sii­nä pe­laa­ja op­pii sii­nä oman toi­min­tan­sa kaut­ta ja myös muis­taa sen, mitä on op­pi­nut.

Pe­lis­sä on es­te­tiik­kaa, se si­tout­taa, mo­ti­voi ja aut­taa on­gel­man rat­kai­suis­sa. Pe­lit ovat vuo­ro­vai­ku­tuk­sel­lis­ta joko pe­laa­jien tai kon­teks­tin kes­ken. Peli tar­jo­aa sään­nöl­li­se­si re­aa­li­ai­kais­ta pa­lau­tet­ta.

Asiakas Nancy Daughtry

Nan­cy on asi­a­kas, joka on ke­hi­tet­ty op­pi­mis­ta var­ten, Sep­pä­nen ker­too.

”Opis­ke­lun alus­sa opis­ke­li­jat saa­vat Nan­cyn po­ti­las­ker­to­muk­sen. Se on au­tent­ti­sen nä­köi­nen. Tämä on opis­ke­li­joil­le jän­nit­tä­väm­pi kuin ta­val­li­nen val­koi­nen A4-pa­pe­ri”.

Tab­le­til­la osoi­te­taan Nan­cyn ku­vaa. Näin tab­le­tis­sa au­ke­aa Nan­cyn muis­to­jen laa­tik­ko.

Li­sä­tyn to­del­li­suu­den avul­la opis­ke­li­jat pää­se­vät kur­kis­ta­maan Nan­cyn, 64-vuot­ta, muis­to­jen laa­tik­koon. Siel­lä on hy­vin hen­ki­lö­koh­tai­sia asi­oi­ta ja tie­to­ja Nan­cys­tä, joi­ta hän ha­lu­aa ja­kaa vain nii­den ih­mis­ten kans­sa, jot­ka ovat pai­kal­la. Muis­to­jen laa­ti­kos­sa on ku­via, kir­jei­tä ja vi­de­oi­ta Nan­cyn elä­mäs­tä.

Nan­cyl­la on myös Face­book-pro­fii­li.

Tu­tus­tut­tu­aan Nan­cyyn, opis­ke­li­jat al­ka­vat te­ke­mään työ­tä moni­am­ma­til­li­se­na työ­ryh­mä­nä. He miet­ti­vät Nan­cyl­le kun­tou­tus- ja hoi­to­suun­ni­tel­man.

Opis­ke­li­jat kir­joit­ta­vat ja kom­men­toi­vat Nan­cyn Face­boo­kin sei­näl­le. Opis­ke­li­joi­den mie­les­tä mie­le­tön jut­tu on, kun he pää­se­vät chat­ta­maan Nan­cyn kans­sa. Nan­cy vas­taa Face­boo­kis­sa hei­dän eri­lai­siin ky­sy­myk­siin.

Opin­to­jak­son lo­puk­si opis­ke­li­jat esit­te­le­vät toi­sil­leen Nan­cyn kun­tou­tus- ja hoi­to­suun­ni­tel­mat ja esit­te­le­vät ai­kaan­saan­nok­si­aan pos­ter­näyt­te­lys­sä.

Summa summarum

Pro­ses­sin ai­ka­na opis­ke­li­joi­den on pys­tyt­tä­vä työs­ken­te­le­mään osa­na moni­am­ma­til­lis­ta tii­miä. Pro­ses­si on jat­ku­vaa pää­tök­sen, pa­laut­teen an­toa ja vas­taan­ot­ta­mis­ta.

Pe­lis­sä op­pi­ja voi op­pia, mikä mer­ki­tys omil­la te­oil­la on, mi­ten omaa käyt­täy­ty­mis­tä tai toi­min­taa tu­lee ke­hit­tää.

Op­pi­mi­sen pi­tää olla ki­vaa ja jän­nit­tä­vää. On­nis­tu­neel­la ta­ri­nal­la voi­daan vai­kut­taa op­pi­mi­seen. Peli he­rät­tää voi­mak­kai­ta tun­tei­ta: hä­vi­ä­mis­tä, voit­ta­mis­ta, on­nis­tu­mis­ta.

Tosi­a­si­at op­pii hel­pom­min, kun ne liit­tää ta­ri­naan. Hyvä ta­ri­na tem­paa mu­kaan­sa.

Kyll­lä – opis­ke­lu voi olla – ja on haus­kaa.

Ilse Skog
vies­tin­tä­suun­nit­te­li­ja

PS. Nan­cyn ope­tuk­seen on ke­hi­tet­ty vii­me syk­syn jäl­keen kuu­si eri­lais­ta toi­si­aan täy­den­tä­vää me­ne­tel­mää, jot­ka tu­ke­vat opis­ke­li­jaa in­nos­ta­van op­pi­mi­sen kaa­ren mu­kai­seen op­pi­mi­seen, ker­too Ulla-Mai­ja Sep­pä­nen.

Ulla-Mai­ja Sep­pä­nen to­dis­ti Kun­tou­tus­o­saa­mi­sen tuot­ta­mi­nen ja ja­ka­mi­nen yh­des­sä -se­mi­naa­ris­sa Met­ro­po­li­as­sa, että kyl­lä – op­pi­mi­nen voi olla haus­kaa ja se voi tem­ma­ta opis­ke­li­jan mu­kaan­sa. Kuva Ta­ne­li Lah­ti­nen.