Sakari Lukkarisen kiinnostus yhteisöllistä oppimista kohtaan heräsi 2013 keväällä HAMKin ammatillisen opettajakoulutuksen Opettaja oppimisyhteisön jäsenenä -kurssin aikana.
Kurssilla opiskelimme ryhmädynamiikkaa ja ryhmien vaiheita itselleni aivan uudella tavalla ja uudesta näkökulmasta, Lukkarinen kertoo.
Varsinainen jytky Lukkarisen mukaan tuli syksyllä 2013, kun hän tutustui tutkivan oppimisen malliin ja sen soveltamiseen käytännössä opetusharjoittelussaan.
Tästä alkoi syvällisempi tutkimusretkeni kohti yksilöllisen ja yhteisöllisen oppimisen suhdetta.
Sakari Lukkarisen Yhteisöllinen oppiminen kansainvälisessä insinöörikoulutuksessa -kehittämistyössä analysoidaan tutkivan oppimisen mallin toimivuutta käytännössä.
Opiskelijapalautteiden avulla kerättiin tietoa siitä, miten toimiva tutkivan oppimisen malli on verrattuna perinteisiin toimintatapoihin.
Tutkivan oppimisen keskiössä on jaettu asiantuntijuus
Sakari Lukkarinen kertoo omissa ammattiopettajaopinnoissani törmänneensä ensimmäistä kertaa Helsingin yliopistossa kehitettyyn tutkivan oppimisen malliin.
Toimittuani itse vuosia sekä tutkijana että erilaisissa teknisissä asiantuntijatehtävissä huomasin, että tutkivan oppimisen malli vastasi sekä omia sisäisiä että asiantuntijayhteisöissä tutkimus- ja ongelmanratkaisuissa käytettyjä toimintamalleja.
Tältä pohjalta itselläni heräsi kiinnostus aiheeseen ja pohdin, miten tutkivan oppimisen mallia voisi soveltaa kansainväliseen insinöörikoulutukseen, erityisesti sen perusaineiden, kuten fysiikan, oppimiseen ja opettamiseen.
Tutkimuskysymysten asettelussa, työskentelyteorioiden luomisessa ja kriittisessä arvioinnissa opettajalla on tärkeä rooli. Opettaja auttaa yhteisöä kysymysten asettamisessa, erityisesti erilaiset ihmettelevät kysymykset, kuten ”miksi” ja ”kuinka” auttavat syventämään oppimista.
Yhteisöllisyydellä ja sen kehittämisellä on olennainen asema tutkivassa oppimisessa. Opiskelijoiden omien oletusten, selitysten ja tulkintojen muodostaminen on tärkeä osa tutkivaa oppimista.
Tulokset tukevat yhteisöllistä työskentelyä
Palautteet olivat myönteisiä Lukkarisen kehittämistyössä toteutetulle kokeilulle. Opiskelijat tunsivat oppineensa tukivan oppimisen -mallilla enemmän kuin he olivat odottaneet. Opiskelivat näkivät tutkivan oppimisen syklistä mallia soveltavan yhteisöllisen oppimismenetelmän antoisana ja rikastuttavana kokemuksena.
Yhteisöllinen työskentely yhteisen päämäärän eteen koettiin arvokkaaksi ja siihen liitettiin myös yksilöllisiä käytännöllisiä kykyjä, kuten keskittymiskyky. Samoin ryhmätyöskentelytaidot avautuivat tässä kokeilussa uudella tavalla.
Kaikkein arvokkainta mitä opin oli kuinka työskennellä toisten kanssa perehtyessämme ongelmaan. En ollut koskaan työskennellyt fysiikkaprojekteissa löytääkseni vastauksia mielessäni oleviin kysymyksiin. Tämä oli erittäin tärkeä kokemus.
Tutkivan oppimisen malli ja sen soveltaminen vaativat opettajalta asiaan perehtymistä. Aktivoivien, riittävän haastavien ja monimutkaisten tutkimusaiheiden valinta vaatii suunnittelua. Kysymysten asettelussa, työskentelyteorioiden työstämisessä ja kriittisessä arvioinnissa on tärkeää, että opettaja aktiivisesti ohjaa opiskelijoita valitsemaan mielekkäitä tutkimuskysymyksiä, työstämään teorioita omatoimisesti ja arvioimaan niitä kriittisesti, Lukkarinen summaa tukivan oppimisen -mallin vaateita.
Lukkarinen kertoo oppineensa kehittämistyön myötä, että yhteisöllinen oppiminen eri muodoissaan vaatii sekä opettajilta että opiskelijoilta uudenlaisia työskentelytapoja verrattuna perinteiseen yksilökeskeiseen oppimiseen. Se haastaa kohtamaan omat ja toisten sosiokulttuurilliset rajat ja laajentamaan katsontahorisonttia.
Siirtyminen yksilökeskeisistä suorituksista hyväksyvään ja kannustavaan keskusteluun ja vuorovaikutukseen muiden kanssa on ensimmäinen askel kohti toiminnan organisoimista yhteisesti luotavien ja muokattavien jaettujen kohteiden kehittämisen ympärille. Yhteisöllinen työskentely on oleellinen osa nykyaikaista työelämää ja siksi on tärkeää oppia hyvät toimintatavat jo varhain. Uuden oppiminen ja siihen totuttautuminen on kuitenkin työläs prosessi ja sille on syytä varata riittävästi aikaa ja tilaa.
Sakari Lukkarisen kehittämistyön perusteella tekstin tuotti
Ilse Skog
viestintäsuunnittelija